Saako paloturvallisuus maksaa?
24.11.2023
"Tulipalossa
ihmisten tulee pystyä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa
muulla tavoin" Tämä lause toistuu juhlapuheissa ja osittain myös lainsäädännössä.
Pakolliset palovaroittimet tulivat lainsäädäntöön vuonna 1999 yhden vuoden siirtymäajalla. Palovaroittimien toimintaa seurattiin myös median välityksellä.
Silloin huomattiin, että yli puolessa tapauksissa palovaroittimen ääneen reagoi muu kuin asunnossa oleva. Palovaroittimet auttoivat ihmisiä pelastautumaan tulipaloissa, mutta niiden vaikutus ei ollut riittävä.
Asuntopaloja alettiin tutkia tarkemmin: ketkä kuolevat tulipaloissa, miksi ja missä.
Usein palokuoleman uhri on yksin asuva tai toisen samanlaisen kanssa asuva ikäihminen tai toimintakyvyltään rajoittunut henkilö.
Tutkimuksessa arvioitiin erilaisten keinojen vaikuttavuutta palokuolemien vähentämiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmat ottivat tavoitteeksi asumisen turvallisuuden lisäämisen ja palokuolemien määrän vähentämisen. Rakentamismääräyksiä muutettiin vaatimalla sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet uusiin asuntoihin. Itsestään sammuvat savukkeet (RIP) tulivat pakollisiksi Suomessa ensimmäisenä eurooppalaisena maana 1.4.2010.
Ennen lainsäädännön voimaantuloa arvioitiin, että RIP savukkeilla pystytään
vähentämään 10–15 palokuolemaa vuosittain. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vielä ennen aikaista tehdä, mutta ennakkoarvio lienee osunut kohdalleen.
Vaikuttavimmaksi keinoksi palokuolemien vähentämisessä on arvioitu asuntojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla.
Suomessa automaattisia sammutuslaitteistoja ei asuntorakennuksessa juurikaan ole. Puukerrostalot, joissa on vähintään 2-kerrosta, on tämä järjestelmä pakollinen.
Pohjimmiltaan on kysymys siitä, saako turvallisuus maksaa? Tieliikenteessä on panostettu useisiin asioihin: teiden
parantamiseen, uusiin liikenne-järjestelyihin, turvakaiteisiin, nopeusrajoituksiin
ja autojen lukuisiin turvallisuutta lisääviin teknisiin
apuvälineisiin. Miksei asuntojen turvallisuutta voida parantaa?
Kaksilehtiset ulko-ovet kiellettiin vuonna 2018. Niiden ongelma oli havaittu jo pitkään. Tulipalon synnyttämä ylipaine paiskaa välioven kiinni ja pitää sen niin lujasti säpissä, että ulospääsyasunnosta on mahdotonta. Ennen vuotta 2018 rakennettuja asuinrakennuksia on paljon ja kaksilehtisiä ulko-ovia on määrällisesti tosi paljon.
Tähän ongelmaan keksi kaksi poliisia ratkaisun tutkittuaan asiaa pitkän aikaa ja sitä ennen todetessaan omassa työssään lähtökohdan. Tulipalokohteissa asuntoihin menehtyneet löytyivät asuntojen eteisestä. Palohälyttimeen oli ehkä reagoitu, mutta ovesta ei päästy ulos ennen tajunnan menettämistä.
Asunnon ulko-oven uusiminen maksaa 2000-3000 euroa. Pisla Paloturvaratkaisu kustantaa asennettuna vajaat sata euroa. Ratkaisu on edullinen ja paloturva-alan ammattilaisten palkitsema.
Suomessa paloturvallisuuden eteen tehdään paljon ja turvallisuutta edistää Palosuojelurahasto. Tulossa on uutta lainsäädäntöä, joissa mm. taloyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiöissä asuntojen palovaroittimista.
Pisla Paloturva on Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla palkittu. Palkinnon perusteissa asuntokuolemien ehkäisy oli merkittävä ja tuote tähän haasteeseen vastaa. Tulipalot vaativat asuntokuolemia n. 40-80 vuodessa. Jokainen niistä on liikaa. Väestön ikääntymisen mukana on arvioitu, että asuntopalojen määrät tulevat lisääntymään.
Pisla Paloturva on edullinen henkivakuutus. Kertainvestointi, joka on huomaamaton, mutta toimii hienosti hädän keskellä. Lisätietoja saat tuotteesta tästä.
Suomesa on yksi Euroopan tehokkaimmista pelastustoimista, josta on osittain kiittäminen Palosuojelurahaston avustuspolitiikkaa kalustohankintoihin ja paloasemien rakentamiseen. Rahaston uudessa strategiassa, kuten edellä jo todettiin, tulee kuitenkin huomioida vanhan vakuutusmiehen lausahdus: "Torjuttu palovahinko on aina halvempi palovahinko".
Blogi: Rauno Hokkanen
